ALV-velvollisuus yrittäjälle: milloin yrityksen pitää rekisteröityä?

Arvonlisävero eli ALV on kulutusvero, jonka yritys lisää yleensä myymiensä tuotteiden tai palveluiden hintaan. Yritys kerää veron asiakkaaltaan ja tilittää sen Verohallinnolle. Samalla yritys voi yleensä vähentää omiin alvollisiin ostoihinsa sisältyvän arvonlisäveron.

ALV-velvollisuus ei ole vain tekninen rekisterimerkintä. Se vaikuttaa hinnoitteluun, laskutukseen, kassavirtaan ja siihen, millaisia ilmoituksia yrityksen pitää antaa säännöllisesti.

Milloin yrityksen pitää liittyä alv-rekisteriin

Yrityksen pitää yleensä ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi, jos se myy tavaroita tai palveluita liiketoiminnan muodossa ja liikevaihto ylittää vähäisen toiminnan rajan.

Vuodesta 2025 alkaen vähäisen toiminnan raja on 20 000 euroa kalenterivuodessa. Jos yrityksen liiketoiminnan liikevaihto ylittää tämän rajan, yrityksen pitää ilmoittautua alv-rekisteriin.

Rajan seuraaminen on yrittäjän vastuulla. Jos toiminta kasvaa vuoden aikana odotettua enemmän, alv-rekisteröintiä ei kannata jättää viime hetkeen.

Voiko alv-rekisteriin liittyä vapaaehtoisesti

Yritys voi hakeutua alv-velvolliseksi myös vapaaehtoisesti, vaikka liikevaihto jäisi alle vähäisen toiminnan rajan. Tämä voi olla järkevää esimerkiksi silloin, kun yrityksellä on paljon alvollisia hankintoja tai asiakkaat ovat pääosin yrityksiä.

Vapaaehtoinen rekisteröityminen tarkoittaa kuitenkin myös velvoitteita. Kun yritys kuuluu alv-rekisteriin, sen pitää antaa alv-ilmoitukset jokaiselta verokaudelta, vaikka toimintaa ei olisi ollut.

Päätös kannattaa tehdä kokonaisuuden perusteella. Tärkeää on arvioida ainakin:

• ovatko asiakkaat kuluttajia vai yrityksiä
• paljonko yrityksellä on alv-vähennyskelpoisia ostoja
• miten arvonlisävero vaikuttaa myyntihintaan
• kuinka paljon hallinnollista työtä ilmoittaminen aiheuttaa

Mitä alv-rekisteröinti muuttaa laskutuksessa

Kun yritys on alv-rekisterissä, myyntilaskuille lisätään yleensä oikea arvonlisäverokanta. Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia, mutta osaan tuotteista ja palveluista sovelletaan alennettuja verokantoja.

Laskulta pitää käydä selkeästi ilmi esimerkiksi myynnin veroton hinta, arvonlisäveron määrä ja käytetty verokanta. Jos laskutustiedot ovat puutteellisia, myös kirjanpito ja alv-ilmoittaminen vaikeutuvat.

Siksi laskutukseen kannattaa käyttää järjestelmää, joka tukee oikeita verokantoja ja muodostaa kirjanpitoa varten riittävät tositteet.

Miten arvonlisävero vaikuttaa kassavirtaan

ALV ei ole yrityksen omaa rahaa, vaikka se näkyy yrityksen pankkitilillä ennen tilittämistä. Tämä aiheuttaa helposti yllätyksiä, jos arvonlisävero sekoittuu yrityksen muuhun kassaan.

Esimerkiksi 1 000 euron verottomaan myyntiin lisätään yleisellä verokannalla 255 euroa arvonlisäveroa. Asiakas maksaa yhteensä 1 255 euroa, mutta arvonlisäveron osuus kuuluu lopulta Verohallinnolle. Yritys voi vähentää tästä omiin alvollisiin ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa.

Käytännössä yrittäjän kannattaa seurata erikseen:

• myynnin arvonlisäveroa
• ostojen vähennettävää arvonlisäveroa
• tulevaa maksettavaa arvonlisäveroa
• alv-maksun eräpäivää

Näin alv-maksu ei tule yllätyksenä silloin, kun verokausi päättyy.

Alarajahuojennus poistui

Aiemmin pienet alv-rekisterissä olevat yritykset saattoivat saada arvonlisäveron alarajahuojennusta. Tämä huojennus poistui 1.1.2025 alkaen alkavilta tilikausilta.

Muutos on tärkeä erityisesti pienille yrityksille, jotka ovat aiemmin huomioineet huojennuksen hinnoittelussa tai kassasuunnittelussa. Vuoden 2025 jälkeen alv-rekisteriin kuuluminen ei enää tuo samanlaista huojennusmahdollisuutta uusille tilikausille.

Jos yritys on toiminut jo ennen vuotta 2025, vanhoihin tilikausiin liittyviä oikeuksia kannattaa tarvittaessa tarkistaa erikseen.

Miten alv-velvollisuus liittyy kirjanpitoon

Arvonlisävero kulkee suoraan kirjanpidon kautta. Jotta alv-ilmoitus voidaan tehdä oikein, tositteista pitää nähdä selkeästi myynnit, ostot, verokannat ja mahdolliset verottomat tapahtumat.

Kirjanpidossa arvonlisävero vaikuttaa muun muassa:

• myyntilaskujen kirjauksiin
• ostolaskujen ja kuittien käsittelyyn
• alv-ilmoitusten laatimiseen
• raportointiin ja kassavirran ennakointiin

Jos tositteita puuttuu tai ne toimitetaan myöhässä, alv-ilmoittaminen muuttuu nopeasti epävarmaksi. Siksi kannattaa rakentaa rutiini, jossa kuitit ja laskut toimitetaan kirjanpitoon säännöllisesti.

Lisää aiheesta voit lukea oppaasta kirjanpidon tositteista.

Yhteenveto

ALV-velvollisuus kannattaa selvittää heti yritystoiminnan alkuvaiheessa. Rekisteröinti vaikuttaa hinnoitteluun, laskutukseen, ilmoittamiseen ja kassavirtaan.

Yrityksen pitää seurata liikevaihtoaan ja liittyä alv-rekisteriin, jos vähäisen toiminnan raja ylittyy. Vapaaehtoinen rekisteröityminen voi olla järkevää joissain tilanteissa, mutta se tuo mukanaan myös säännölliset ilmoitusvelvoitteet.

Jos alv-asiat tuntuvat epäselviltä, tilitoimisto voi auttaa arvioimaan rekisteröinnin ajankohdan, laskutuksen käytännöt ja ilmoitusten hoitamisen. Tutustu myös Novacontan kirjanpitopalveluihin, jos haluat varmistaa, että yrityksen arvonlisävero käsitellään oikein alusta alkaen.